Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Suomessa kuolemanrangaistus poistettiin lopullisesti vuonna 1972 ja perustuslakimmekaan ei enää salli sitä. Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää kuolemanrangaistuksen ja ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International suhtautuvat siihen kielteisesti. Suomi ja koko Euroopan unioni kannattaa kuolemanrangaistuksen poistamista. Käytännössä toisen valtion lainsäädäntöön ei voi suoraan vaikuttaa. Asia voidaan kyll...18.1.2017 12:26Helsingin kaupunginkirjasto

Amnesty Internationalin raportin mukaan vuonna 2015 Yhdysvalloissa pantiin toimeen 28 teloitusta, niistä 13 Texasissa. Viime vuoden osalta tilastot eivät ehkä vielä ole 100 % luotettavia, mutta Death Penalty Information Centerin sivulla on listattu 23 toteutettua teloitusta vuodelta 2016. 2.1.2017 19:00Helsingin kaupunginkirjasto

Mitään varmoja lukuja kysymykseen ei voida antaa. Edes täytäntöön pannuista kuolemantuomioista ei kaikista maista ole saatavilla tarkkoja lukuja. Amnesty Internationalin mukaan kuolemantuomioita pannaan täytäntöön eniten Kiinassa, Iranissa, Irakissa, Saudi-Arabiassa, Yhdysvalloissa ja Somaliassa. Amnesty Internationalin mukaan vuonna 2013 teloitettiin ainakin 778 ihmistä. Kiinan epäillään teloittaneen vuonna 2013...30.12.2014 19:35Helsingin kaupunginkirjasto

Pelkkä kuolemantuomiopäätöksen odottaminen saattaa itsessään jo kestää vuosia. Sitä odottaessaan epäilty on vangittuna piirikunnan vankilassa. Tuomion langettamisen jälkeen vanki siirretään osavaltion vankilaan odottamaan täytäntöönpanoa. Sen jälkeen tuomitulla on mahdollisuus pitkäänkin kestävään valitusprosessiin. Kuolemantuomio on äärimmäinen rangaistus, joten on...29.8.2014 16:52Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeusistuin ei voi Suomessa langettaa kuolemantuomiota. Kesäkuun 1972 alussa voimaan tullut laki (5.5.1972, 343/1972) poisti kuolemanrangaistuksen rangaistusjärjestelmästämme. Aikaisemman lain (728/1949) mukaan se oli ollut mahdollinen sodanaikaisissa oloissa: "Kuolemanrangaistus voidaan tuomita vain, milloin rikos on tapahtunut valtakunnan ollessa julistettuna sotatilaan tai sen sotatilaan julistetussa osassa." (1 §) Sodan jälkeen...31.7.2014 09:27Helsingin kaupunginkirjasto

Amnesty Internationalin raportin mukaan viime vuonna kuolemantuomioita pantiin käytäntöön 21 maassa. Näihin maihin kuuluvat esimerkiksi Japani, Kiina, Yhdysvallat, Pohjois-Korea ja Afganistan. Näiden lisäksi on paljon maita, joissa tiedetään annetun kuolemantuomioita, vaikka niitä ei olekaan pantu käytäntöön. Euroopan maista Valko-Venäjä on ainoa kuolemantuomiot salliva maa. Useimpiin raportissa...13.12.2013 16:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiaa Kansalliarkistolta, joka ylläpitää Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokantaa. Sain seuraavan vastauksen. "Hei, Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannassa (www.arkisto.fi/sotasurmat) käytetyt termit mestattu, teilattu ja teloitettu viittaavat ampumalla teloittamiseen. Kun tietokantaa muodostettiin, päätettiin alkuperäisasiakirjojen ilmaisut esittää muotoilemattomina ja siksi nämä samaan asiaan viittaavat k...7.3.2013 10:09Helsingin kaupunginkirjasto

Vuonna 1770 Suomessa oli seuraavat LÄÄNIT: Pohjanmaan lääni Turun ja Porin lääni Uudenmaan ja Hämeen lääni Kymenkartanon ja Savon lääni Vuoden 1776 alusta lääninjakoa oli muutettu: Oulun lääni Vaasan lääni Turun ja Porin lääni Uudenmaan ja Hämeen lääni Savon ja Karjalan lääni Kymenkartanon lääni kartat mm. seuraavissa teoksissa Lääninhallinto 350 vuotta = Länsförvaltningen 350 år. - Sisäasiainministeriö, 1985. Suomen historian kartasto / päätoimittaja Pertti Haapala. - Karttakeskus, 2007...19.7.2012 18:33Helsingin kaupunginkirjasto

Sodanaikaisia kuolemantuomioita on sangen yksityiskohtaisesti käsitelty Jukka Lindstedtin kirjassa Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. - Suomalainen lakimiesyhdistys, 1999. Laihon ja Vesterlundin/Westerlundin tapauksia käsittelee yksityiskohtaisesti myös Rentola, Kimmo Kenen joukoissa seisot? : suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945. - WSOY, 1994. Hyödyllinen lukea on edelleen Nuorteva, Jussi Vangit - vankilat - sota : Suomen...3.6.2011 22:30Helsingin kaupunginkirjasto

Vaikka kommunistinen puolue toimikin 1930-luvun Suomessa maanalaisena, oli viranomaisilla ja sotilaspäällystöllä turvallisuuspoliisin ja suojeluskuntajärjestön tiedustelutoiminnan vuoksi varsin täydellinen tieto sen jäsenistä ja yhteistyökumppaneista, joista monet olivat tunnettuja kulttuurikasvoja. Ne äärivasemmistolaiset, jotka ovat tulleet sen verran tunnetuiksi, että heidän talvisodastaan löytyy tietoja kirjallisuudesta, eivät useinkaan tuolloin vielä olleet puolueen jäseniä, vaikka he...5.3.2011 12:37Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkentaisitko hieman kysymystäsi? Tarkoitatko sellaista kunniamerkkiä, joka on myönnetty ennen kuolemaantuomiota, vai sellaista joka on myönnetty kuolemantuomion jälkeen takautuvasti? Tarkoitatko sodan aikaisia kunniamerkkejä? Suomessa kuolemanrangaistusta ei ole pantu vuoden 1825 jälkeen täytäntöön muuta kuin sotatilan aikana. Vuoden 1949 lainmuutoksen mukaan kuolemanrangaistukseen ei enää voitu tuomita rauhan aikana tehdystä rikoksesta ja vuonna 1972 kuolemanrangaistus poistettiin...13.2.2011 17:57Helsingin kaupunginkirjasto

Katolilainen kirkko hyväksyy teoriassa kuolemanrangaistuksen, kunhan syyllisyys on todettu kiistämättömästi ja kuolemantuomio on tarpeen ihmishenkien suojelemiseksi. Käytännössä kirkko kuitenkin kieltää kuolemantuomiot, koska nykyvaltiot pystyvät vankilarangaistuksen kaltaisilla verettömillä keinoilla suojelemaan ihmisiä murhaajilta tarpeeksi hyvin. Katolilaisuus ja kuolemanrangaistus: http://www.christusrex.org/www1/CDHN/fifth.html Ortodoksinen kirkko suhtautuu kielteisesti...3.9.2010 09:00Helsingin kaupunginkirjasto

Vaikka kuolemanrangaistus onkin monissa maissa jäänyt jo historiaan niin on muistettava että se on edelleen voimassa lähemmäs sadassa valtiossa. Nykypäivän humaanin käsityksen mukaan ihmisen hengen riisto on sairasta mutta tosiasiassa keskiajalla ja uudella ajalla rangaistuksen täytäntöönpanijat olivat alansa ammattilaisia jotka pyrkivät suorittamaan tehtävänsä ripeästi eikä aiheuttamaan toimillansa ylimääräistä kärsimystä vaikkakin tietyt teloitustavat olivatkin jossain määrin tarkoitettu...30.5.2010 10:58

Suomessa ei ole kuolemantuomiota käytössä Lissabonin sopimuksen jälkeenkään. Sen kieltää esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus (kuudes lisäpöytäkirja, ensimmäinen artikla), johon Suomi on sitoutunut. Sopimuksessa on tosin mahdollisuus kuolemanrangaistukseen ”sodan tai sen välittömän uhan aikana tehdyistä teoista”, mutta se edellyttää asian määräämistä laissa ja ilmoitusta Euroopan neuvoston pääsihteerille. Suomen rikoslaissa ei ole mahdollisuutta kuolemantuomioon, joten se pitäisi ilmeisesti...9.1.2010 16:20

Hindulaisuus on 5000 vuoden kuluessa kehittynyt uskonto, johon sisältyy useita erilaisia aineksia eri aikakausilta. Uskonnon yksi keskeinen periaate on ahimsa (elämän kunnioittamisen ja väkivallattomuuden oppi). Uskonnossa ei ole kuitenkaan mitään virallista oppijärjestelmää kristinuskon tai islamin tapaan. Hindulaisista teksteista voi löytää sekä kuolemanrangaistusta puoltavia että sitä vastustavia osuuksia. Esimerkiksi nykyajan Intiassa kuolemanrangaistus on käytössä, joskin sitä...8.11.2009 13:43

Italian rikoslaissa sanotaan, että elinkautinen vankeustuomio on Italiassa elinikäinen. Se sisältää työntekovelvoitteen, jonka voi suorittaa usean vuoden istumisen jälkeen myös vankilalaitoksen ulkopuolella. Tämä ei koske kaikkia vangittuja. Jos elinkautiseen vankeustuomioon tuomittua ei pidetä erittäin vaarallisena rikollisena, voi hän päästä ehdonalaiseen vapauteen kärsittyään tuomiostaan 26 vuotta. Myös armahduksen anominen on tällöin mahdollista. Italian perustuslakituomioistuimen otettua...21.5.2009 17:41Helsingin kaupunginkirjasto

Kuolemanrangaistuksen historiasta on olemassa uusi suomenkielinen yleisesitys: Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Sampo Terho. - Atena, 2007. Tudorien hallituskausi (1485-1603) ajoittui uuden ajan alkuun. Tosiasiassa tuolloin kuitenkin keskiaikaiset näkemykset oikeudenkäytössä jatkoivat vaikutustaan. Uuden ajan alkuun sijoittuvat humanismi ja renessanssi tosin saattoivat painottaa ihmisarvoa aikaisempaa enemmän - esim. Englannissa Thomas Moren Utopia-teoksen (1516)...23.8.2008 19:49Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeuden langettamat kuolemantuomiot on yleensä määrätty pantavaksi täytäntöön tiettynä päivänä, usein myös "viipymättä". Ennen tehokkaita keinovaloja aamunkoitto oli ensimmäinen mahdollinen ajankohta, jolloin hirttäminen tai ampuminen kävi päinsä. Vaikka vankilassa ryhdyttiin toimeen heti päivän valjettua, etenkin hirttotuomion täytäntöönpano kaupungin ulkopuolella sijaitsevalla "hirsipuunmäellä" saattoi tapahtua vasta tunteja myöhemmin. Kaikki teloitukset eivät tosiaan tapahdu...14.1.2008 10:16Helsingin kaupunginkirjasto

Ihmiskunnan historiassa kuolemanrangaistus on ollut käytössä varmaankin aina. Yksi vanhimmista tunnetuista lakikokoelmista, Babylonian kuningas Hammurabin laki (n. 1700-luvulta eaa), sisälsi 25 rikosta, joista oli määrätty kuolemanrangaistus. Julkiset teloitukset olivat esimerkiksi keskiajalla kansanhuvia ja kuolemanrangaistus oli yleinen rangaistusmuoto Euroopassa vielä 1700-luvulla. Suomessa kuolemanrangaistus poistettiin rauhanajan rikoksista 1949 ja kokonaan 1972. Viimeinen toteutettu...14.9.2007 13:26Helsingin kaupunginkirjasto

Seuraavissa teoksissa käsitellään kuolemanrangaistusta varsin seikkaperäisesti. Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta [Helsinki] : Amnesty International. Suomen osasto, 1989; (Tässä kirjassa myös yksittäisiä kuolemanrangaistustapauksia) Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti / [julk.] Amnesty International. Suomen osasto ; [käänt.: Armi Hämelehto, Salme Moksunen]. Seuraavat kirjat keskittyvät kuolemanrangaistukseen Yhdysvalloissa: Kolmastoista askel...3.8.2007 19:01Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (23)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut