Nähtävästi jokamiehenoikeus ei säätele kyseistä toimintaa. Vesilain 2 luku säätelee veden omistusta ja vallintaa sekä veden ottamista. Vesilain 2 luku 1 § Veden omistus ja vallinta "Vesisäiliössä sekä kaivossa ja muussa vedenottamossa olevan veden omistaa se, jolle säiliö, kaivo tai vedenottamo kuuluu. Lähteessä ja tekolammikossa olevan veden omistaa pohjan omistaja." 2 luku...29.9.2017 13:53Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseinen naurua kirvoittanut sana todella esiintyy kappaleen Balladi lammasvarkaasta (Waltzing Matilda) ensimmäisessä säkeistössä. Kappaleessa veijari leiriytyy lähteen ääreen. Kun paikalle eksyy lammas, hän nappaa sen pussiinsa. Pian lampaan omistaja apureineen saapuu ratsain kyselemään lampaansa perään, ja he uhkaavat hirttää lampaan varastaneen veijarin. Tällöin veijari hyppää pakoon lähteeseen, jonne hän sitten hukkuu ja hänen haamunsa jää lähteelle laulelemaan Matildasta. Sanoista on pari...28.7.2011 13:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiasta journalistikaveriltani, joka kertoi, että julkisen sanan neuvosto on 2010-luvulla tiukentanut ohjeistustaan kirjoitetun sanan ja muun uutisoinnin kreditoinnin suhteen. JSN suosittelee kertomaan, kuka julkaisi tiedon ensimmäisenä siksi, että kiitos tiedonjulkaisusta ja "skuupeista" menee oikeaan osoitteeseen. Myös journalistin ohjeissa mainitaan, että "Myös toisen työtä käytettäessä on...23.1.2014 14:33Helsingin kaupunginkirjasto

Kaupungin kasvaminen on hävittänyt Helsingistä monia lähteitä, niitä on vielä jäljellä parikymmentä. Tiedossa olevat lähteet on merkitty Helsingin luontotietojärjestelmään. Helsingin pohjavesialueet on lisäksi kartoitettu. Vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita Helsingissä ovat Tattarisuon, Vartiokylän, Vuosaaren, Santahaminan ja Isosaaren pohjavesialueet sekä osa Fazerilan pohjavesialueesta, joka sijaitsee pääosin Vantaan puolella. Pohjavesialueita ei käytetä tällä hetkellä yleiseen...16.1.2011 22:56Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen laskuojattomien vesialueiden joukossa suurin on Nurmijärvellä sijaitseva Sääksjärvi, jota eri lähteissä kutsutaan joko pohjavesijärveksi tai lähteeksi. Mittaa Sääksjärvellä on 260 hehtaaria. Lähteet: http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/ymparisto/vesistot/fi_FI/saaksi/ http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(Nurmij%C3%A4rvi)9.9.2010 15:04Helsingin kaupunginkirjasto

Mukavaa kuulla, että palvelumme miellyttää. Yritämme parhaamme mukaan pitää palvelua yhtä hyvänä jatkossakin. Meillä iGS-vastaajilla on monenlaisia lähteitä, joista metsästämme kysymyksiin vastauksia. Paljon käytetty lähde on Internet, sillä sieltä löytää sopivilla hakusanoilla todella paljon tietoa, joskin toki meidän on muistettava pohtia tiedon luotettavuutta, kuten muidenkin lähteiden kohdalla. Kirjastosta pääsemme käsiksi joihinkin sellaisiin lähteisiin, joiden käyttö on maksullista,...31.7.2009 18:35Helsingin kaupunginkirjasto

Jos lähdettä käytetään talousveden noutopaikkana, siitä saa yhtä puhdasta vettä kuin kaivosta. On tietenkin hyvä varmistaa, ettei ympäristöstä pääse siihen valumaan likaa. Vesilain 1 luvun 17a §:n mukaan luonnontilaisia lähteitä tai lähteikköjä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Tämä tarkoittaa sitä, että lähdettä ei saa esim. täyttää maalla niin että se tukkeutuisi. Paikkakunnan virkamiehiltä saa vastauksen siihen, millaisen suojarakenteen lähteelle voi...31.7.2007 19:35Helsingin kaupunginkirjasto