Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Presidentti P.E.Svinhufvud antoi 7. joulukuuta 1918 asetuksen, jolla armahdettiin sisällissodan aikana teloituksiin syyllistyneet valkoisen puolen sotilaat. Asetusta kutsuttiin armahduslaiksi. Asetus valkoisten teloittajien armahtamisesta tehtiin samanaikaisesti punavankien armahdusasetuksen kanssa. Aapo Roseliuksen kirjassa Teloittajien jäljillä: Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa (Tammi 2007) selvitellään armahdusanomuksen sisältöä. Marko Tikan kirjoittama Terrorin aika: Suomen...16.5.2010 21:44Helsingin kaupunginkirjasto

Ehkä on vielä syytä siteerata professori Tuomo Polvisen kuvausta Potsdamin konferenssista kesällä 1945 (teoksessa Jaltasta Pariisin rauhaan. Suomi kansainvälisessä politiikassa [osa] 3 1945 - 1947. WSOY 1981.): Potsdamin neuvottelujen polkiessa paikallaan Trumanin valtuuskunnan kärsivällisyys alkoi vähitellen pettää. Loputtomien väittelyiden sijaan oli vihdoin saatava aikaan päätöksiä. - - Kokeneena...31.10.2019 19:17V. V. Kandestoeber

Kelpaako auringonpimennys tapahtumaksi? Niitä voidaan käsittääkseni laskea jälkeenpäinkin päivän tarkkuudella melkein miten kauas historiaan tahansa. Esimerkiksi oheisessa artikkelissa kerrotaan 30.11.3340 ennen ajanlaskun alkua kiveen hakatusta auringonpimennyksestä. En kuitenkaan saanut selville, mikä on varhaisin auringonpimennys, jonka ajankohdan joku on laskenut. 24.4.2015 13:58Hessu Höpö

Tietosanakirja määrittelee diktatuurin näin: "Diktatuuri (...1.9.2003 19:09Helsingin kaupunginkirjasto

Vielä lisäys: olisi kiinnostavaa tietää, ovatko rekisteröidyt kodittomat kaikki tavallisten joukkojen sotilaita, vai onko tilastoihin laskettu myös yksityisten sotilaallisia palveluja myyvien yritysten henkilökunta. Ehkeivät esim. Academin (Blackwater) tai G4S:n veteraanit eivät välttämättä ole listalla. Käytettyjen rahamäärien perusteella voisi kuvitella, että heillä olisi myös paremmat...1.7.2015 19:08Lahja Kotka

Tampereen taidemuseossa valmisteltiin v. 1985 Tuulikki Pietilän tulevaa näyttelyä. Hän ilmaisi tuolloin toiveen, etteivät hänen teoksensa, kuten muumi-aiheiset lasivitriinit ja kuvaelmat, joutuisi näyttelyn jälkeen varastoihin, vaan ne saisivat pysyvän paikan, jossa olisivat esillä yleisön nähtävänä. Myös Tove Janssonilla oli muumiteostensa kanssa sama pulma. Hän toivoi, että...20.8.2014 13:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sokkeroa ei ikävä kyllä löytynyt lähteistämme. Se saattaa olla aivan paikallinen murresana. Missä yhteydessä ja missä päin Suomea olet törmännyt sokkeroon?26.4.2004 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Eri jääkausilla jää on peittänyt maapalloa vaihtelevasti. Viimeisimmän niistä (Veiksel) aikana jää ulottui Euroopassa Pohjois-Saksaan. Seuraavan jääkauden on arveltu alkavan 50 000 - 100 000 vuoden päästä, jos koskaan eikä sen laajuudesta ilmeisesti ole esitetty mitään hyvin perusteltuja arvioita. Jos ajatellaan ihmiskunnan teknisen kehitysvauhdin kiihtymistä pelkästään viimeisten...5.6.2020 18:30Leo Salminen

Käsitykset terveydenhoidollisista asioista vaihtelevat eri aikakausina. Sota-aikana muun muassa heroiinia käytettiin armeijassa yskänlääkkeenä ja pervitiiniä jaettiin hyökkäykseen lähteville joukoille. Jälkiä tästä näkyi Suomen apteekeissa ainakin vielä 1960-luvun alkuun saakka, palvelivathan apteekit mm. sotainvalidejakin. Väite kofeiinista ja aspiriinista kuullostaa todellisuuden kaunistelulta,...6.6.2013 14:10Helsingin kaupunginkirjasto

Viinatrokari on henkilö joka trokaa viinaa eli harjoittaa salakauppaa viinalla, myy ja välittää laittomasti viinaa. 29.4.2020 12:53Helsingin kaupunginkirjasto

Elämäkerrallisia tietoja Runebergista löytyy näistä teoksista: Klinge, Matti: Poliittinen Runeberg. WSOY, 2004 Majamaa, Raija: J. L. Runeberg: Suomen runoilija. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004 Rahikainen, Agneta: Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg: kuvaelämäkerta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004 Stürmer, Wava: Johan Ludvig: pietarsaarelaispoika josta tuli kansallisrunoilija. Pietarsaaren kaupunki, 2002 Talvio, Maila: Johan Ludvig Runeberg. Frenckell, 1900...14.1.2008 18:12Helsingin kaupunginkirjasto

Lentopallon pelipaikkoja: Passari: Joukkueen aivot. Pelintekijä, jonka kautta kulkee lähes jokainen hyökkäys. Hakkuri: Kovakätinen iskijä, jolla on suuri vastuu iskulyönneistä, joilla pallo pyritään saamaan vastustajan kenttään. Libero: Vastaanottoon ja puolustamiseen erikoistunut pelaaja, jolla on erottuvuuden takia erivärinen pelipaita kuin muulla joukkueella. https://yle.fi/urheilu/3-10932204 Pesä...1.4.2020 14:24Helsingin kaupunginkirjasto

Eläköön on yksikön kolmannen persoonan imperatiivi sanasta elää. Suosionosoitusta, suurta innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus voi olla myös muodossa kauan eläköön. Vastaava ilmaisu on monissa kielissä, esimerkiksi ruotsin (länge) leve, englannin long live, unkarin éljen, ranskan vive, saksan Es lebe tai Lang lebe, espanjan ¡que vivan! 7.4.2020 12:32Helsingin kaupunginkirjasto

Noidannuoli-sanan etymologiaa ei ole selitetty sanakirjoissa. Noidannuoli-sana on kansanomainen nimitys äkilliselle selkäkivulle, lumbagolle. Sana näyttäisi olevan käännöslaina saksasta Hexenschuss (Hexe -noita, Schuss – laukaus, piikki) tai ruotsista trollskott (troll – noita, skott – laukaus, ammus). 26.3.2020 13:14Helsingin kaupunginkirjasto

Täydennystä: Meliadit olivat siis saarninymfejä, mikä tarkoittaa saarnien hengettäriä. Hesiodoksen mukaan meliadeista tai saarnista syntyi ihmisten sotaisa kolmas sukupolvi, joka eli pronssikaudella. Saarni oli puulajeista kovin, ja sotakeihäät valmistettiin siitä. Paavo Castrén - Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2002. 23.3.2020 11:03V. V. Kandestoeber

Holokausti (holocaust) tulee kreikan sanasta holokaustos, kokonaan poltettu. Holokausti tarkoittaa polttouhria, suurta tuhoa. Kirjailija Elie Wiesel otti sanan käyttöön tarkoittamaan natsien toimeenpanemaa juutalaisten joukkotuhoamista. http://www.helsinki.fi/teol/steol/opiskelu/sanakirja/H.pdf http://www.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/27.12.2004 13:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Wikipedian mukaan (sama johon Köpi viittaa) koisokasveilla on kaksi alaheimoa joita löytyy muualtakin kuin Amerikoista: nicotianoideae-alaheimon kasveja löytyy Australiasta ja Afrikasta, ja solanoideae-alaheimon kasveja löytyy kaikkialta maapallolta, mutta eniten Etelä-Amerikasta. 1.3.2020 16:35Telttu Ella

Ei nyt ihan fyysisestä väkivallasta kyse, mutta herkälle ihmiselle satikuti voi toki olla henkisesti vaikeaa. Satikuti tarkoittaa kuritusta, nuhteita, sapiskaa. Myös moittiva kirjoitus/palaute voi olla satikutia. Jos tekee lapsena jotain moitittavaa tai väärää (esim. kepposia) niin silloin saa nuhdessarnan eli satikutia vanhemiltaan. Satikuti on vähän kuin torumista. Ankaraa suullista palautetta, jonka kautta toivottaisiin huonosti käyttäytyvä lapsi/aikuinen/työntekijä saada paremmille...22.6.2009 17:10

Sivut

Vastaukset (483)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut