Eihän niitä ole pakko julkaista. Suomenkin silloinen ulkoministeri julkaisi vain "Purjehtijan muistelmia" .. 24.6.2015 16:53Helsingin kaupunginkirjasto

Historiankirjoissa näkyy mainitun neljän valkoisen kuolleen vankileirillä, mutta tietoa paikasta en valitettavasti löytänyt. Tutkin Sisällissodan pikkujättiläistä, toimittaneet Pertti Haapala ja Tuomas Hoppu ( WSOY, 2009), siitäkään ei asia selvinnyt. Jaakko Paavolainen on kirjoittanut vuoden 1918 tapahtumista ja vankileireistä mm. seuraavissa teoksissa: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1: Punainen terrori ja osa 2: Valkoinen terrori ja Vankileirit Suomessa 1918. Löytyisikö näistä...25.10.2012 07:54Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on sekä peruskoulun että lukion oppimäärään kuuluva yleisesti tunnettu asia. Suomen joutuminen Ruotsin valtion yhteyteen luetaan alkaneeksi Ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen v. 1154 ja kestäneen v. 1809 rauhantekoon saakka. Esim. Mantere-Sarvan sukupolvien ajan käytössä ollut Suomen historian oppikirja esittää asian näin. Myös ruotsalainen tutkimus tietää Suomen olleen Ruotsin osa jopa 650 vuoden ajan.22.11.2012 16:55Helsingin kaupunginkirjasto

Uudenkaupungin rauhalla 30.8.1721 oli vankka yleiseurooppalainen poliittinen tausta. Asetelma ei kuitenkaan näytä olleen sellainen, että Venäjä olisi halunnut pitää Ruotsin joltisessakin voimassa. Pikemminkin se pelkäsi, että Ruotsi - sen jälkeen kun se oli solminut vuosina 1719 ja 1720 rauhan vihollistensa Hannoverin, Preussin ja Tanskan kanssa - kykenisi kokoamaan suuren liittokunnan maista, jotka eivät katsoneet hyv...24.8.2016 10:48Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymäsi nimistä teossarjaa ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta - Fennica tietokannasta; http://fennica.linneanet.fi/webvoy.htm . Olisiko kyse kolmiosaisesta Suomen maatalouden historiasta, jonka on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura. I osa: Perinteisen maatalouden aika - Esihistoriasta vuoteen 1870 Toim. Viljo Rasila, Eino Jutikkala ja Anneli Mäkelä-Alitalo II osa: Kasvun ja kriisien aika - 1870-luvulta 1950-luvulle (ilm. 3/2004) Toim. Matti Peltonen III osa: Suurten muutosten...24.11.2004 08:11Helsingin kaupunginkirjasto

Vuonna 1345 Ruotsi-Suomen kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi, että ratsupalvelukseen ilmoittautunut talonpoika korotettiin rälssimieheksi, mistä hyvästä hänelle annettiin vapaus veronmaksusta. Tällaista verovapaata tilaa alettiin sen jälkeen kutsua säteriksi. lähde: http://www.porvoo.fi/keskuskoulu/hissa/kartano.htm iGS-toimitus / Hgin kaupunginkirjasto25.9.2002 10:09Helsingin kaupunginkirjasto

A.I. Arwidsson totesi 1820-luvulla: "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua, olkaamme siis suomalaisia" http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Suomen-historia.htm terveisin iGS-toimitus Helsingin kaupunginkirjasto20.5.2002 12:05Helsingin kaupunginkirjasto

Hiihtämisestä ei ole tietoa, mutta historiallisen kylmistä keväistä kylläkin: Runsaslumista talvea 1867 seurasi ennätyksellisen kylmä toukokuu ja vielä alkukesäkin. Tästä Suomen viimeisen nälkäkatastrofin aattovuodesta on kerrottu lukuisissa kirjoissa. Tässä yksi luonnehdinta: Ennusmerkit olivat keväällä uhkaavat - -. Talvi jatkui jatkumistaan, ja toukokuun lopulla alkoi näyttä...20.6.2019 21:39V. V. Kandestoeber

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: "Sanan heila alkuperästä ei ole oikein tietoa. Sitä ei ole mukana suomen kielen etymologisissa sanakirjoissa. Heila mainitaan Elias Lönnrotin v. 1874 ilmestyneessä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan 1. osassa, mutta sen merkitys on toinen kuin nykyään: ’lättrörligt, gungande,...17.6.2019 15:45Helsingin kaupunginkirjasto