Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Tampereen taidemuseossa valmisteltiin v. 1985 Tuulikki Pietilän tulevaa näyttelyä. Hän ilmaisi tuolloin toiveen, etteivät hänen teoksensa, kuten muumi-aiheiset lasivitriinit ja kuvaelmat, joutuisi näyttelyn jälkeen varastoihin, vaan ne saisivat pysyvän paikan, jossa olisivat esillä yleisön nähtävänä. Myös Tove Janssonilla oli muumiteostensa kanssa sama pulma. Hän toivoi, että...20.8.2014 13:15Helsingin kaupunginkirjasto

Suurten ikäluokkien lähestyessä aikuisikää kaikki puolueet olivat havainneet nuorisopolitiikan tärkeyden. Äänestäjien määrän lisäämisen ohella asiaan varmaankin vaikutti halu karsia alaikäisyydellä keinottelun mahdollisuuksia, saada tuon ikäiset suoremmin ottamaan vastuu teoistaan. Ajatasainen toimenpide, joka vastasi tapahtuvaa kehitystä ja jota tuki ulkomailta saatu kokemus...4.12.2014 19:16Helsingin kaupunginkirjasto

Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vastattiin 4.3.2016 sanontaa koskeneeseen kysymykseen: "Amerikkalainen koomikko Danny Thomas (1912-1991) teki tästä tarinasta oman tavaramerkkinsä. Hän teki radio-ohjelmia 1930- ja 1940-luvuilla, mutta esiintyi myös komediaklubeilla. Kesällä 1947 hän esiintyi The Lights Go Out -nimisessä amerikkalaisessa sarjassa, jossa hän kertoi jo aiemmin kuuluisaksi tekemänsä tunkki-tarinan. En...10.3.2016 18:47Sten Borg

Kysyin asiaa suoraan Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) asiantuntijoilta. Nimistönhuoltaja ja erikoistutkija Sirkka Paikkalalta tuli seuraavanlainen vastaus: "Venäläissyntyisen henkilön nimi kirjoitetaan suomalaisiin asiakirjoihin eli myös henkilötodistukseen sen mukaan, miten nimi on kirjattu väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmään nimi viedään virallisesta asiakirjasta, t...17.11.2014 13:58Helsingin kaupunginkirjasto

Patsas on poistettu väliaikaisesti vesikaton remontin vuoksi, jonka uskotaan valmistuvan lokakuulla 2015. 22.8.2014 14:01Helsingin kaupunginkirjasto

Töölönlahteen tulee vettä Humallahdelta johdettua maanalaista putkea pitkin. 15.4.2014 19:28Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kansallisbiografiassa ei mainita Amélie Lundahlin äidinkieltä. Lundahlin äidinkielestä ei kerrota myöskään Riitta Konttisen teoksessa Totuus enemmän kuin kauneus (Otava, 1991) eikä Pia Maria Montosen teoksessa Amélie Lundahl : 1850-1914 (Pohjoinen, 1998). Lähteissä mainitaan, että varhain orvoksi jäänyt Amélie kävi pari vuotta (1860 – 1862) ruotsalaista tyttökoulua Oulussa. Montosen...23.4.2014 14:14Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin yliopistossa, Helsingin seudun kesäyliopistossa, Helsingin työväenopistossa, Helsingfors Arbiksessa ja Kalliolan kansalaisopistossa. 12.2.2015 18:00Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti Rautasema-nimeä ei löytynyt paikannimikirjoista. Kävin läpi useampia teoksia, mm. Suomalainen paikannimikirja (2007), Perustietoa paikannimistä (1990) sekä Pasilan kirjaston kirjavaraston vanhempia julkaisuja. Kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä Lempäälä-seuraan, siellä voi olla asiaa koskevaa paikallistietämystä: http://www.lempaala-seura.fi/ Myös Lempäälän kirjastossa voi...30.12.2014 12:25Helsingin kaupunginkirjasto

Adjektiivi edukas on johdettu substantiivista etu aivan samalla tavoin kuin esim. varakas on johdettu sanasta vara. Sen muodostamistapa on täysin korrekti. Kielitoimiston sanakirja määrittelee edukkaan seuraavasti: edukas41*A = edullinen 1. yks. nom....22.12.2014 16:26Helsingin kaupunginkirjasto

Asiasta ei löydy kovin täsmällistä tietoa, ilmeisesti tilanne on vaihdellut eri puolella maata. Teitittelytapa "suuren maailman tyyliin" lienee vakiintunut Suomessa 1700-luvulla lännestä alkaen, tavallisen kansan piirissä se on varsinkin Itä-Suomessa jäänyt aina harvinaisemmaksi. Itärajan takana on sinuttelu ollut vallitseva käytäntö, mikä on sikäli merkillistä, että täällä...9.12.2014 13:44Helsingin kaupunginkirjasto

Viittaan tässä vain palvelumme aikaisempaan vastaukseen ja siihen tulleeseen kommenttiin http://www.kysy.fi/kysymys/teitittely-tavallisen-kansan-kielenkaytossa-1800-luvun-loppu-ja-1900-luvun 17.12.2014 10:52Helsingin kaupunginkirjasto

Seisova pöytä, seisova tarjoilu, buffet ja nyttemmin käytäntöön vakiintunut termi noutopöytä tarkoittavat tarjoilutapaa, jossa ruoat ja juomat haetaan erilliseltä pöydältä itsepalveluna pöytiin tarjoilun sijasta. Noutopöytä on yleensä monipuolinen. Sen etuna on, että jokainen voi valita itselleen sopivaa syötävää. Lisäksi se säästää henkilökuntaa 11.12.2014 12:04Helsingin kaupunginkirjasto

Historiallisista syistä Yhdistyneen kuningaskunnan kruununperijä saa yleensä arvonimen Walesin prinssi. Arvonimi ei periydy automaattisesti, vaan kruununprinssi nimitetään Walesin prinssiksi. Walesin prinssi on ollut Englannin (myöhemmin Yhdistyneen kuningaskunnan) hallitsijan vanhimman pojan virallinen arvonimi vuodesta 1301, jolloin Walesin valloittanut kuningas Edvard I antoi sen pojalleen Edvardille. Wales oli tuolloin melkoisessa...13.11.2014 14:07Helsingin kaupunginkirjasto

Nimet juontuvat ruotsalaisen Helsingen aatelissuvun nimestä, samoin myös Helsingin Helsingegatan (Helsinginkatu) ja Tukholman Georg Helsinge gränd. 25.3.2014 09:37Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Löysin osalle sanoista määritelmät Gummeruksen Uudesta suomen kielen sanakirjasta: Kota = saamelaisteltta, joka rakennetaan kekomaisesti ristiin asetettavista ja kankaalla tai tuohilla peitetyistä riu'uista Korsu = sotilaiden, aseiden ym. suoja, voi olla maanalainen Laavu = havuista, kankaista tms. rakennettu toispuolinen sateen- ja tuulensuojus, yleensä leirinuotion vierellä Netistä löytyvä Wikisanakirja puolestaan kertoo, ett...12.11.2014 13:16Helsingin kaupunginkirjasto

Kielenhuollon tiedotuslehdessä, Kielikellossa todetaan ykskantaan, että tekstinkäsittelyssä pisteen, kuten muidenkin välimerkkien, perään tulee yksi välilyönti. Kahta välilyöntiä on kuitenkin jonkin verran käytetty. Tällä on pyritty tekstin parempaan luettavuuteen, mutta tapaa ei suomen kielen säännöissä suositella, joskaan ei varsinaisesti kielletäkään. Eli säännö...6.11.2014 15:31Helsingin kaupunginkirjasto

Sukulaisuus lasketaan polveutumisen mukaan, ei samannimisyyden. Pelkkä sama sukunimi ei riitä todisteeksi sukulaisuussuhteesta, vaan mahdolliset sukulaisuussuhteet joutuu selvittämään tapauskohtaisesti. Saman nimisiä, mutta silti eri verenperinnön omaavia, sukuja on melko paljon. Esim. Suomessa Virtanen ja Korhonen ovat maan tavallisimpia sukunimiä, ilman, että sen nimiset välttämättä olisivat sukua...6.11.2014 19:03Helsingin kaupunginkirjasto

Turvaudutaan jälleen Kielitoimiston sanakirjaan. Se antaa sanoille seuraavat määritelmät: aamutuimaan heti t. ensi töiksi aamulla, heti aamusta. Sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. illansuu (myös ←→) alkuilta. Tuli kotiin vasta illansuussa. ...31.10.2014 09:27Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymyksessä tarkoitettaneen merkitystä 'ulkoalue', jota ainakin Jalmari Jaakkola oli käyttänyt jossakin tutkimuksessaan: "...huittislaisilla on ollut ikivanhoja ulkomaita (urfjell) nyk. Murron kylän...". Varhaishistorian tutkijana Jaakkola on ehkä tietoisesti käyttänyt sanaa sen väistyneessä ja unohtuneessa toisessa merkityksessä. Tosin hän ehkä myös on ko. kohdassa käsitellyt sen ajan...22.10.2014 10:57Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (70)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut