Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Birgit Nuotiosta ei löytynyt tarkkoja henkilötietoja; esimerkiksi löytämissäni lähteissä ei mainittu hänen syntymä- tai kuolinaikaansa tai paikkaa. Nämä tiedot olisivat avuksi hautapaikan selvittämisessä, mutta ilman näitä tietoja on mahdoton arvuutella mihin hänet on haudattu ja onko hauta edelleen olemassa. 18.11.2014 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Unohdin mainita, että hautakivissä näkemäni merkintä on kirjoitettu siten, että päivän ja kuukauden erottaa vaakasuora viiva, ei kauttaviiva. 2.1.2021 21:27Lahja Kotka

Valitettavasti en mainitsemillasi tiedoilla löytänyt elokuvaa. Internetissä on julkaistu erilaisia listoja lännenelokuvista. Etsintää helpottaa, jos muistat milloin esimerkiksi elokuva oli filmattu tai minkämaalainen elokuva oli. Kaikista elokuvista ei löydy yksityiskohtaisia sisällönkuvauksia, mutta toivottavasti kuvat tai muut tuntomerkit auttavat. Myös lukijoillamme voi olla hyviä vinkkejä. 5.11.2015 16:28Helsingin kaupunginkirjasto

Puolustusvoimissa ei aluksi ollut mitään rinnuksissa kannettavia nimilappuja, vaan henkilötodistukset olivat pieniä, taitettavia kortteja sinisessä muovikannessa, ne pidettiin taskussa. Tämä jatkui pitkälle 1970-luvulle. Suuri osa henkilökuntahan tunsi toisensa, tai sitten muistettiin sotien aikaista tapaa, että ei tarvitse avoimesti huudella kaikille nimeään, sillä jossainhan saattaisi olla jonkin vihamielisen valtion...31.3.2020 20:35Lahja Kotka

Suomen kielen sana passaaminen tulee verbistä passata, joka puolestaan on lainaa ruotsista. Ruotsin kielen verbi passa tarkoittaa mm. 'pitää huolta, hoitaa, palvella, huomoida, vahtia'. 28.9.2020 10:15Helsingin kaupunginkirjasto

Ehdotan että veisit vaatteen pesulaan, jospa siellä tietäisivät. Varmaan tulisi aika kalliiksi pesettää pelkkä paita, mutta sitten täytyy miettiä, onko kuvion säilyvyys (??) sen arvoista. Ehkä asiaa voisi kysyä myös sellaisesta firmasta tai laitoksesta, jossa opetetaan tai tehdään tekstiilien konservointia. Esim. Ammattikorkeakoulu Metropolia, Helsingin Myllypurossa. Suomen käsityön museolla on Jyv...29.8.2020 14:28Lahja Kotka

Muuan Makasiinipojan nimimerkillä kirjoittava henkilö pohdiskelee, onko kirkkoveneet rekisteröity, sillä hänen mukaansa yli 9 m veneestä menee vero. Hän toteaa, että pisimmät kirkkoveneet ovat yli 40 m pitkiä, mihin sitten tuo tieto perustunee. Sulkavan suursoutujen kilpailussa 2015 on Itäsavon uutisen mukaan ollut Suomen pisin mammuttikirkkovene 15,60 m. Ehkäpä mammuttitieto johtuu siitä, että kirkkovene...31.8.2020 17:06Lahja Kotka

Wikin mukaan Guy-Christer Lönngrenin (s. 1943) veneiden valmistus on sijainnut Kaarinassa, paikallisen mattotehtaan tiloissa, missä lujitemuotivalmistaja Matti Leimun yritys Muotti-Matti Oy teki useita vuosia yhteistyötä Guy Designin kanssa. Purjeveneitä tehtiin useita malleja, joista Guyline 95 on ollut suurin sarja. En löytänyt lähteitä, jotka kertoisivat, missä juuri Guy-27 valmistettiin, kun Matti Leimun mainitaan...30.8.2020 15:12Lahja Kotka

Hei, Linkki kysymyksessäsi ei toiminut - eikä myöskään Museoviraston sivu, jolta aioin asiaa tarkastella. Linnoituksista on paljon artikkeleja netissä, niissä on lähdeluetteloja, joissa on hyödyllistä kirjallisuutta, mutta suoraa vastausta ei näillä eväillä löytynyt. Ehdotan, että kysyisit asiaa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, jolla pitäisi olla lähdekirjallisuutta. Valitettavasti...30.8.2020 13:58Lahja Kotka

Nicholas Rhean kirjoja ei ainakaan vielä ole suomennettu. Suurimpien kustantajien kevään 2006 luetteloistakaan ei niitä löydy.19.1.2006 16:19Helsingin kaupunginkirjasto

Vielä lisäys: olisi kiinnostavaa tietää, ovatko rekisteröidyt kodittomat kaikki tavallisten joukkojen sotilaita, vai onko tilastoihin laskettu myös yksityisten sotilaallisia palveluja myyvien yritysten henkilökunta. Ehkeivät esim. Academin (Blackwater) tai G4S:n veteraanit eivät välttämättä ole listalla. Käytettyjen rahamäärien perusteella voisi kuvitella, että heillä olisi myös paremmat...1.7.2015 19:08Lahja Kotka

Käsitykset terveydenhoidollisista asioista vaihtelevat eri aikakausina. Sota-aikana muun muassa heroiinia käytettiin armeijassa yskänlääkkeenä ja pervitiiniä jaettiin hyökkäykseen lähteville joukoille. Jälkiä tästä näkyi Suomen apteekeissa ainakin vielä 1960-luvun alkuun saakka, palvelivathan apteekit mm. sotainvalidejakin. Väite kofeiinista ja aspiriinista kuullostaa todellisuuden kaunistelulta,...6.6.2013 14:10Helsingin kaupunginkirjasto

60-luvulla Helsingissä Turun vanu sijaitsi nykyisen Forumin paikalla ja oli matalampi rakennus. Sen Mannerheimintien puoleisessa seinässä oli mainos:" On hyvä olla, kun on paha olla. Citrovanil Otto ja Pervitin kapselit (tai tabletit) " Katselin tuota joka arkiaamu bussin no42 ikkunasta, mennessäni kouluun. En yhtään ihmettele, vaikka olisi silloin vielä ollut amfetamiinipohjainen tuote, monen muun nykyisin kielletyn lääkkeen...8.5.2020 22:27Reijo Kastinen

Varmaa selitystä manauksen kuudelletoista ei ole. Kuusitoista saattaa viitata päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöyryytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Toinen selitys kuudelletoista on ruotsalaisten noitumisessaan käyttämä sana sjutton (17). Suomenkielen sana kuustoista on ainakin äänteellisesti hiukan...14.4.2020 17:44Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin nyt on Areenassa 2-osainen ohjelma Khufun pyramidista. Ei ihan sama juttu, mutta pyramidi suljettiin kolmella tavalla juuri siksi että sitä ei ryöstettäisi. Ruumiin koskemattomuuden ja sen mukana haudattujen aarteiden oli tarkoitus taata faaraon ikuinen elämä tuonpuoleisessa. Katso jälkimmäinen linkki, missä asioita on tarkasteltu tarkemmin useista kohteista. Vallasta ja erilaisista uskomuksistahan on kyse, kun halutaan sä...22.1.2020 17:40Lahja Kotka

Netin mukaan (!) kaikki viruslääkkeet, kuten herpesviruslääkkeet, HIV-lääkkeet ja influenssalääkkeet. Tietoja löytyy mm. alla linkatusta Lääkehoidon perusteet - sivustosta, joka on Ekamilaisten laatima omiin opinto- ja opetustarkoituksiinsa, mutta ilmeisen käyttökelpoinen maallikollekin. 14.3.2020 18:45Lahja Kotka

Voisiko olla kyseessä ns. alaleukaluun valli. Nettitiedon mukaan se ei ole välttämättä pelkästään geneettinen juttu, vaan sen voi aiheuttaa myös ns. rasitus, vaikkapa bruksismi, hampaiden narskutus - jota jotkut taas pitävät perinnöllisenä ominaisuutena. Löytämieni juttujen mukaan se ei kylläkään näyttäisi olevan erityisesti skandinaavien ominaisuus, vaan aasialaisten ja ehkä inuittienkin...13.3.2020 14:25Lahja Kotka

Tämäkin kysymys kuuluu niihin, jotka tulisi esittää lääkärin vastaanotolla, jollaista eivät pidä kirjastohenkilöstö eikä allekirjoittanut. Albinismiyhdistys voisi olla myös hyvä tiedon lähde. Linkissä netistä poimittua tietoa, jonka ei tarvitse mitenkään olla täydellistä informaatiota juuri kysyjän tapaukseen. Wiki-artikkelissa todetaan, että portviiniluomi, eräs...13.3.2020 13:14Lahja Kotka

Suomenlahden siniveet, valssi, säv. Lauri Ilari, san. R.R. Ryynänen. Jos kuuntelet linkin kautta sävelmää, esitys v. 1930, niin älä kyllästy odottamaan niitä sanoja, levytyksessä on vain muutama sana lopussa. 13.3.2020 12:53Lahja Kotka

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Sivut

Vastaukset (538)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut