Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Mikromuovia kertyy pääasiassa kalan suolistoon ja vatsalaukkuun sen syömän ravinnon (planktonäyriäiset, muut kalat) kautta. On myös mahdollista, että monet kalat erehtyvät luulemaan vedessä olevia muoveja ravinnoksi. Mikromuovien kautta kalan elimistöön päätyy haitallisia aineita, jotka vaikuttavat sen terveyteen. Näitä ovat mm. elohopea, metallit, muovien pehmennyksessä käytettyjä...24.9.2020 12:31Helsingin kaupunginkirjasto

Jollei internetistä selviä, kannattaa kääntyä kirjallisuuden puoleen. Tässä Helmet kirjastosta löytyviä kirjoja aiheesta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4imet%20ulosteet__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt 9.9.2020 10:53Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Näitkö saman vai eri värityksen molemmilla linnuilla? Ainakin töyhtötiaisella on päässä oleva irokeesin näköinen töyhtö. Talitiaisella ei sellaista ole. 11.5.2020 13:45Helsingin kaupunginkirjasto

Leppäkerttujen ravinnosta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Aiemmass vastauksessa kerrotaan, että suurin osa leppäkerttulajeista ja niiden toukista on petoja eli ne syövät mm. kirvoja, jauhiaisia, ripsiäisiä, punkkeja, kemppejä ja niiden toukkia. Leppäpirkko on mitä mainioin biologinen torjuja, sillä yksivuotisen elämänsä aikana se voi tuhota yli 5000 lehtikirvaa. 21.4.2020 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

Niin voi sanoa. Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä. 14.4.2020 13:46Helsingin kaupunginkirjasto

Epäselvän kuvan perusteella tunnistaminen ei ole helppoa. Ehkä liitteenä olevasta tuholaisesitteestä löytyy kuva, joka vastaa löytämääsi ötökkää. Mikäli haluat varmuuden siitä, mistä hyönteisestä tai mahdollisesti tuholaisesta on kyse, ota yhteyttä paikkakuntasi asumisterveysneuvontaan. 27.3.2020 12:26Helsingin kaupunginkirjasto

Lähettämiesi kuvien perusteella näyttäisi kyseessä olevan sokeritoukka. Voit varmistaa asian vielä paikkakuntasi asumisterveysneuvonnasta, Helsingissä puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15). 19.3.2020 11:54Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteissä on satunnaisesti lukukoiran vastaanottoja. Vuosaaren kirjastossa olisi lukukoira Topin vastaanotto ensin 14.3.2020 klo 11-12 ja seuraavan kerran 4.4.2020 klo 11-12. Voit varata kahdenkeskisen 15 minuutin lukuajan Topin kanssa kirjaston asiakaspalvelusta tai numerosta 09 31085098. Lisätietoa tapahtumasta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Tapahtumat/Lukukoira_Topin_vastaanotto(204760) 3.3.2020 11:31Helsingin kaupunginkirjasto

Suurin osa poroajeluja järjestävistä yrityksistä toimii vastuullisesti ja eettisesti. Ajeluissa käytetään ihmisiin tottuneita ja tähän tarkoitukseen koulutettuja ajoporoja. Porot elävät suurimman osan elämästään suhteellisen vapaasti laajalla alueella, joten niillä on huomattavasti paremmat oltavat kuin muilla ns. talouseläimillä. Eettisiä ongelmia voi kuitenkin löytyä, asia riippuu...21.1.2020 16:05Helsingin kaupunginkirjasto

Maailmassa on huomattavasti enemmän kasvissyöjiä kuin lihansyöjiä. Lihansyöjäthän käyttävät (lähinnä) kasvissyöjiä ravintonaan, ja ovat ravintoketjussa korkeammalla. Mitä korkeammalla ravintoketjussa ollaan, sitä vähälukuisimpia lajit ovat. Verkosta löytyy etsimiäsi listoja. Tässä on listattuna yleisimmät lihansyöjät (huomioi, että lista on kää...2.12.2019 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kameli on sorkkaeläin. 28.11.2019 13:17Helsingin kaupunginkirjasto

Kanadan Hudsoninlahden eteläisessä osassa Jamesinlahden pohjukassa on havaintoja luonnonvaraisesta jääkarhupopulaatiosta. Quora-verkkosivuston vastauksissa mainitaan lisäksi yksittäisiä jääkarhuja nähdyn polskimassa meressä Hibernian öljykenttien öljynporauslauttojen liepeillä lähellä New Foundlandin saarta. Quora luettelee muitakin satunnaisia havaintoja, esim. Norjan pohjoisrannikon Berlevågin ja...30.10.2019 13:57Helsingin kaupunginkirjasto

Eläinsuojelulainsäädäntö asettaa monenlaisia hevosen pitopaikkaa koskevia vaatimuksia. Esimerkiksi eläinsuojan sisäkorkeus ja pinta-ala on määritelty tietyin vähimmäismitoin. Suoranaista kieltoa hevosten pidosta samoissa tiloissa nautaeläinten kanssa ei lainsäädännöstä näyttäisi löytyvän. Hevostietokeskuksen verkkosvuilta voi tutkia tarkemmin lainsäädäntöä ja muuta...28.10.2019 22:47Helsingin kaupunginkirjasto

Tuntuu siltä, ettermme osaa vastata mielenkiintoiseen kysymykseesi, vaan meidän tulee ohjatasinut hakemaan vastausta kysymykseesi alan asiantuntijoilta,jotka näyttävät toimivan sähköpostitse. Osoite on: luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi 23.9.2019 11:25Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhempiensa tai sisarustensa tunnistaminen vaatii eläimeltä pitkäkestoista muistia, ja kyky vaihtelee siksi eläinlajista ja -yksilöstä riippuen. Ainakin koirien on tutkimuksissa todettu tunnistavan sisaruksensa niitä tavatessaan. Ei kuitenkaan tiedetä, muistelevatko koirat sisaruksiaan muuten. 12.9.2019 14:26Helsingin kaupunginkirjasto

Hevosen lisäksi esimerkiksi aasi, tapiiri ja sarvikuono kuuluvat kavioeläimiin. Kirahvi on sorkkaeläin. Wikipedian artikkeleista selviää tarkemmin. 5.9.2019 15:08Helsingin kaupunginkirjasto

Mykkä todistaja -elokuvassa esiintyvä koira on rodultaan karkeakarvainen kettuterrieri (englanniksi Wire Fox Terrier). 3.9.2019 14:00Helsingin kaupunginkirjasto

Aikuiset perhoset pitävät makeasta ja useimmat lajit saavat ravintonsa imemällä imukärsällään kukista mettä. Muutkin sokeripitoiset nesteet käyvät, esim. Suomen perhoset -sivuston mukaan jotkut lajit suosivat käyneitä hedelmiä ja jopa eläinten raatoja. Kirjassa Perhosten lumo (Tammi, 2005) mainitaan joidenkin lajien satunnaisesti käyvän imemässä kirvojen mesikastetta. Lisäksi on lajeja...22.8.2019 18:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kalmareita tai muitakaan mustekaloja ei yleensä tavata Suomessa, sillä Itämeren vesi ei ole niille tarpeeksi suolaista. Itämeren läntisissä suolaisemmissa osissa kalmareita tavataan silloin tällöin. 22.8.2019 15:40Helsingin kaupunginkirjasto

Lintujen talviruokinnalla on suuri merkitys Suomessa talvehtiville linnuille. Erityisest kylmät ja/tai runsaslumiset talvet voivat olla linnuille vaikeita. Talviruokinnan ansiosta linnuilla on paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä. Tästä lisää Birdlife Suomen sivuilta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/ Saimaannorppa on Suomen ainoa endeeminen eli kotoperäinen nisäkäslaji. Se on elänyt Saimaalla jo n. 8000 vuotta....8.8.2019 14:49Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (2721)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut